Aalto-yliopistossa koottiin yhteen konkreettinen opas kestävän liiketoiminnan käynnistämiseen kehittyvillä markkinoilla. Yrityksiä houkuttelee kasvu, mutta verkostojen puute hidastaa toiminnan aloittamista.
Maailmantalouden painopiste siirtyy jatkuvasti etelämmäksi. Vuonna 2100 siinä osassa maailmaa, jota kutsumme länsimaiksi, on alle 10 prosenttia maailman väkimäärästä. Talouskasvu Afrikassa ja Aasiassa herättää toiveita kasvun hyötyjen jakautumisesta myös vähävaraisille ihmisille ja toisaalta huolta planeetan kantokyvystä. Parhaimmillaan talouskasvu ja kehitysvaikutukset kulkevat käsi kädessä.
Kehitysmaiden markkinoita leimaavat edelleen täyttämättömät tarpeet ja puute perustavanlaatuisista hyödykkeistä. Niiden tuotannossa, etenkään Afrikassa, kilpailu ei vielä ole armotonta.
Useassa Afrikan maassa talouden kehitys on perin¬teisesti ollut sidottu raaka-aineiden hintoihin. Tämä kehitys on nyt murtumassa. Esimerkiksi Nigerian kasvuluvut ovat irtautuneet öljyn hinnan kehityksestä ja kasvu perustuu tällä hetkellä mobiililiiketoimintaan, rakentamiseen ja rahoitussektoriin.
Kasvun ja kehitysvaikutusten yhdistämiseen on parin viime vuoden aikana havahduttu myös Suomessa. TEKES ja ulkoasianministeriö ovat käynnistäneet yhteisen Business with Impact -hankkeen, jonka kautta rahoitetaan innovatiivisia ja kehitysvastuullisia liiketoimintahankkeita kehitysmaissa.
Opas kokoaa rahoitusmahdollisuudet ja menestystekijät
─ Vaikka ohjelmia on käynnistynyt ja intoa alkuvaiheessa riittää, suomalaisilla yrityksillä on suhteellisen vähän tuloksia menestyksekkäästä liiketoiminnasta kehittyvillä markkinoilla, etenkin vähävaraisten ihmisten parissa. Siksi halusimme koota oppaaseen yhteen tällä hetkellä tarjolla olevan tuen, erityisesti kehittyville markkinoille suunnatun rahoituksen ja menestystekijät, joita olemme tunnistaneet, sanoo professori Minna Halme, joka johtaa vähävaraisten markkinoiden tutkimusta Aalto-yliopistossa.
─ Emme voi jäädä odottamaan, että markkinat Afrikassa muuttuvat meidän mielestämme järjestäytyneiksi. Meidän on itse opeteltava uusia toimintatapoja menestyäksemme maapallon ylivoimaisen enemmistön kanssa. Kumppanuudet menestyksennälkäisten paikallisten yritysten kanssa näyttävät olevan hyvä tie, kertoo oppaan kirjoittaja Sini Suomalainen Aalto-yliopistosta.
Oppaassa on esimerkkinä mukana muun muassa Intiaan betonielementtitehtaan avannut Betonimestarit-ryhmä. Yhtiö toimittaa asiakkailleen kehitysmaissa toimintavalmiita betonielementtitehtaita. Tärkeässä asemassa ovat olleet niin kotimaiset kumppanit kuin yhteistyö paikallisten rakennusyritysten kanssa. Toimintavalmiiseen konseptiin kuuluu mm. työntekijöiden kouluttaminen, missä Betonimestarit hyödyntää kuopiolaisen Mobien kehittämää e-oppimisympäristöä. Keskeistä on ollut myös kyky skaalata yrityksen hallitsema alan huipputeknologia vastaamaan asiakkaiden usein vaatimattomampia tarpeita.
This post was written by AGI
The COVID-19 pandemic has and continues to have a great impact on everyday life all over the world. Having affected all areas of life, from social contact to the job market, the pandemic has inevitably had an impact on education. In times of crisis, structures tend to become vulnerable, and ongoing activities can be threatened. Read more >
Verneri Virsunen, a student from Aalto’s School of Business, embarked on his thesis journey last year. Despite not knowing how the work was going to turn out, or which form it would take, he was convinced of one thing; he wanted to draw attention to an often overlooked topic in his field: development cooperation dynamics Read more >
Who are you and what do you do? Kuzuzangpo, I am Chimi Dem, a faculty for Electrical Engineering Department, in Jigme Namgyel Engineering College, Royal University of Bhutan. I have been part of the university for the past year. What are your initial impressions about Problem-Based Learning? I feel that PBL is a student-centered or Read more >